Harrastukset ja tavoitteet

Jälki
Onnin kanssa on aloitettu peltojälkitreenit sen ollessa 9 viikon ikäinen. Onnilla on hyvin olemassa jäljestykseen vaadittavat ominaisuudet (rajamiesten sanoin: se pysyy hyvin toiminta-alueella ja sillä on reserviä) Tavoitteena meillä oli osallistua metsäjälki-, sekä FH-kokeisiin. 

Pelastuskoiratoiminta
Pelastuskoirapuoli oli myös itseäni kovasti kiinnostava asia ja olisin halunnut päästä tutustumaan lajiin paremmin ja kouluttamaan Onnia ja itseänikin siihen suuntaan. Tavoitteena oli saada Onnista ns. kahden lajin koira ja itselle perusvalmiudet pelastuskoirapuolella tarvittavista taidoista.

Tottelevaisuus
Tottelevaisuustreenit aloitettiin varsinaisesti Onnin ollessa n. vuoden ikäinen. BH-suoritettiin Onnin ollessa 1v 7 kk.  Tavoitteena oli tietenkin hyvä kisatottelevaisuus.

Haku
Onnin kanssa ehdittiin muutaman kerran treenata myös hakua josta se  näytti kovasti pitävän ja toimi oikein hyvin. Tavoitteena oli haustakin koulutustunnus.

Purutreenit
Muutaman otettiin kerran purutreenejäkin, halusin nähdä miten Muikku pelittää sillä saralla ja olisiko sillä rahkeita mahdollisesti suorittaa VIK-koe. Onni ei ole ikinä mistään puuhasta niin paljon tykännyt kuin tuosta! Näytti ihan hyvältä ja ehdin jo hankkia Onnille oman hihankin.
Tavoitteena oli mennä VIK-kokeeseen. (Tai ZTP:hän se silloin vielä oli) Suojelu lajina ei niinkään kiinnosta koska se on koiralle fyysisesti niin rankkaa. Varsinkin isolle ja painavalle koiralle. Hanhiemona pelkään että koira rikkoo itsensä.
VIK-koe on asia joka jäi takaraivoon kummittelemaan. Toivottavasti jossain vaiheessa saamme vielä mahdollisuuden treenata ja päästä yrittämään testin suorittamista.

Mutkia matkassa
Kaikki ei kuitenkaan aina mene niinkuin suunnittelee ja oman vakavan sairastumisen (syksy -07, talvi -08) vuoksi jouduin miettimään asiat kokonaan uusiksi. Tämä luonnollisesti vaikutti kaikkeen Onnin kanssa tekemiseen. Piti unohtaa kokonaan ns. tavoitteellinen treenaaminen ja sen myötä kaikki olemassa olevat suunnitelmat. Se oli todella kova paikka.

Tavoitteeksi tuolloin keväällä -08  jäi vain tarjota Onnille edelleen mielekästä koiranelämää ja siinä sivussa ylläpitää jo opittuja taitoja (hallinnasta ei voi tinkiä), oppia kenties vähän uusiakin ja ennenkaikkea pitää hauskaa yhdessä oman jaksamisen puitteissa.

Sisulla eteenpäin
En ole kuitenkaan luonteeltani sellainen että ihan helpolla luovutan ja aloin etsiä erilaisia keinoja terveydentilani parantamiseen. En yksinkertaisesti halunnut uskoa että "tämä oli nyt tässä." Edistymistä on hieman havaittavissa ja vointini on paljon parempi .

Keväällä 2009 aloitettiin jälleen hissukseen treenaaminen tottiksessa ja jäljellä. Tavoitteena oli pystyä tekemään Onnille mahdollisimman paljon jälkiä suunnitelmallisesti ja  lähteä jossain vaiheessa kokeeseenkin koulutustunnusta hakemaan.

PK-kokeisiin?
Terveyden puolesta ei olisi varmaankaan mitään ylitsepääsemätöntä ongelmaa mutta olen todennut että ei taida ainakaan tällä hetkellä löytyä pätkääkään kilpailuviettiä. Olisihan se tietenkin hienoa että koiralla olisi titteliä jos jonkinlaista mutta ilmeisesti ne eivät kuitenkaan tarpeeksi merkitse kun en ole Onnin kanssa kokeisiin mennyt. Osaltaan asiaan varmaan vaikuttaa tuo sairastumiseni. Se pakotti vakavasti miettimään mikä elämässä on tärkeää ja mikä ei, ja että mikä oikeasti kiinnostaa.
Ei nyt vielä kuitenkaan heitetä kirvestä kaivoon, koko ajanhan tässä Onnin kanssa hommia tehdään ja päästään koulutuksellisesti eteenpäin :) Tällä hetkellä kuitenkaan PK-kokeet eivät voisi vähempää kiinnostaa. Ehkä me sitten joku kaunis kerta räväytämme ja teemme kaikki luokat peräjälkeen. Tai sitten emme :D Katsotaan mitä fiiliksiä tulevaisuus tuo tullessaan ja missä kunnossa olen.

Onni ei onneksi tajua näistä asioista mitään, joten sen puolesta on oikein hyvä omatunto :D Sille  on tärkeintä se että tehdään, sillä ei ole Onnin kannalta mitään merkitystä tapahtuuko  tekeminen treeneissä vai kokeissa. Koehan on itseasiassa koiralle vaan tosi huono treeni  :)

Uutena harrastuksena on kesäkuun -09 puolessa välissä alkanut  VEPE eli vesipelastus. Täytyy sanoa että taisimme löytää lajimme! :D Olemme molemmat aivan hurahtaneet vepeen. Hyvin näyttävät Onnin ominaisuudet siihenkin sopivan, olemme ja Onni pelittää kuin olisi ikänsä vepeä harrastanut. Tätä harrastusta jatketaan ehdottomasti niin pitkälle kun rahkeet riittävät :)