Ei minulle pitänyt Jutin jälkeen enää tulla rottweileria
Vaikka Jutin poismenon jälkeen tuntui mahdottomalta enää koskaan ottaa samanrotuista, niin hyvin nopeasti selvisi myös se tosiasia että ilmankaan en osaa olla.
Onni on syntynyt 31.3.2005 eli samana päivänä jolloin Juti lähti äkillisesti koirien taivaaseen 10 v ikäisenä. Asioiden yhteyden huomasin vasta jälkeenpäin.
Mitä toivoin Onnin olevan? Toivoin sillä olevan paljon taistelutahtoa ja hyvä toimintakyky sekä itsevarmuutta. Edellisen oltua oikea dominanssitynnyri, sitä ominaisuutta en ehkä ihan tarkoituksella pennusta hakenut. Toivoin että Onni olisi kohtuullisen rauhallinen mutta kuitenkin tempperamenttinen eikä mikään lössykkä. Yhden luustoltaan sairaan koiran kanssa 10 vuotta elettyäni toivoin että Onni olisi luustoltaan terve.
Onko se vastannut toiveitani? Onni on kuvattu A/A 0/0, selkä terve. Luonteen puolesta toiveeni on myös kuultu. Dominanssiakin löytyy, mutta ei häiritsevässä määrin. Onnin kanssa on ilo harrastaa ja se on aina valmiina, ei tarvitse tosiaankaan "viettiä nostatella" eikä miettiä millä palkkaisi. Makupala, saalis tai laumavietti, ei ole Onnille väliä, kaikki käy ja täysillä vedetään. Onnilla on myös ihan riittävästi taistelutahtoa. Sen kanssa on myös toisaalta helppo elää arjessa kun se ei turhia hötkyile eikä ole epävarma. Ei näy mörköjä missään. Toisaalta se on kuitenkin ollut haastava ja vaikeuksia hallinnan kanssa on ollut useampaankin otteeseen. Niistä on selvitty kovalla työllä ja treenillä.Toisille koirille (tai ihmisille) räyhääminen ei ole koskaan kiinnostanut Onnia vaan hallintaongelmamme ovat olleet toisenlaisia. Voisi sanoa että todellakin sain juuri sitä mitä tilasinkin :)
Voisiko jotain olla lisää? Huonot puolet?
Ihan rehellisesti vastaten en ole tähän päivään mennessä löytänyt tuosta otuksesta vielä yhtään mielestäni huonoa ominaisuutta. Tähän varman vaikuttaa yleisestikin ottaen se miten hyvin koira ja ohjaaja sopivat toisilleen. Se mikä on toisen mielestä hyvä ominaisuus, voi olla toiselle rasite.
Joku käsitys minulle sen luonteesta on tietenkin muodostunut treenien ja jokapäiväisen elämän pohjalta ja täytyy todeta että Onnin ominaisuudet ovat juuri minulle sopivat enkä lisäisi tai muuttaisi sen luonteesta mitään. Onnista ei treenatessa (myös puruja) ole ilmennyt mitään suuria maata mullistavia puutteita millään osa-alueilla. Sillä vaikuttaisi olevan palikat ihan suht kohdillaan. Puutteita sillä on mutta milläpä koiralla ei olisi ;)
Olen Onniin enemmän kuin tyytyväinen arjessa ja sen kanssa on mukava harrastaa oli laji mikä tahansa.
Erilaiset luonnetta mittaavat testit Pidän Onnin ominaisuuksista jotka eivät onneksi miksikään muutu, vaikka Onnia erilaisiin testeihin vienkin :) Ihan sama koira se onneksi on testien jälkeenkin.
Kävimme Onnin kanssa MH-luonnekuvauksessa 28.6.2009. Mitään suuria yllätyksiä ei tullut. Onni toimi hyvin Onnimaisesti eivätkä asiat näyttäneet sitä suuremmin hetkauttaneen. Omat käsitykseni Onnista vahvistuivat.
Luonnetestiin meno siirtyi vuodelle 2010. Käyttöominaisuustestiinkin ollaan menossa jos joskus jopa onnistuisimme testipaikalle saakka pääsemään.
En ymmärrä miksi omistajan pitäisi jotenkin "hävetä" tai selitellä koiransa toimintaa jossain testitilanteessa? En minä ainakaan koe olevani millään lailla vastuussa Onnin ominaisuuksista, enkä voi niistä myöskään mitään ansiota ottaa. Syytön minä siihen olen, minähän vain ostin pennun :D
Päivieni ilo, elämäni aurinko Onni on todellakin osoittautunut nimensä veroiseksi, olen joka päivä iloinen että minulla on onni elää Onnin kaltaisen koiran kanssa.
Päivieni ilo, elämäni aurinko. Mamman oma Muikku, mahtava tyyppi :)
Jos sua ei ois ollut niin olisin keksinyt sut ois susta samanlainen tullut mitään en ois muuttanut
